
Mansikka kuuluu kesään, mutta tiesitkö tämän?
Mansikka mielletään usein vain makeaksi kesäherkuksi, mutta se on paljon muutakin. Kyse on yhdestä Suomen käytetyimmistä sesongin raaka-aineista, joka taipuu yhtä hyvin terveelliseksi välipalaksi kuin näyttäväksi juhlapöydän kakuksi.
Mansikkaa syödään sellaisenaan, lisätään puuron päälle, pakastetaan talvea varten ja nostetaan kakkujen koristeeksi. Mansikkaan liittyy myös yllättävän paljon kysymyksiä. Onko se oikeasti marja? Mitä se tekee vatsalle? Voiko mansikoita syödä joka päivä? Entä kumpi on terveellisempi: mansikka vai mustikka?
Mukana on myös resepti näyttävään Naked-mansikkakakkuun, joka kuuluu kesän suosituimpiin juhlapöydän herkkuihin.
Mansikka ei olekaan marja

Tämä yllättää monet: biologisesti mansikka ei oikeastaan ole marja lainkaan.
Kasvitieteellisesti mansikka on niin sanottu epähedelmä. Se punainen mehukas osa, jota syömme, ei ole varsinainen hedelmä, vaan kasvin paisunut kukkapohjus. Mansikan pinnalla näkyvät pienet pisteet taas ovat sen varsinaisia hedelmiä eli pähkylöitä.
Arkikielessä mansikkaa kuitenkin kutsutaan marjaksi samalla tavalla kuin esimerkiksi mustikkaa tai vadelmaa. Syynä on yksinkertaisesti käyttötapa ja ulkonäkö. Ruokapöydässä biologinen määritelmä ei juuri muuta mitään, mutta tieto kiinnostaa vuodesta toiseen.
Onko mansikka terveellinen?
Lyhyt vastaus on kyllä. Mansikkaa pidetään ravitsemuksellisesti erittäin hyvänä marjana, vaikka sen maku onkin usein makea.
Mansikassa on paljon vettä ja melko vähän energiaa. Samalla se sisältää runsaasti C-vitamiinia, kuitua ja erilaisia antioksidantteja. Juuri antioksidanttien vuoksi mansikka yhdistetään usein hyvinvointiin ja monipuoliseen ruokavalioon.
Mansikan makeus voi joskus erehdyttää luulemaan, että siinä olisi paljon sokeria, mutta todellisuudessa mansikka on melko kevyt syötävä. Siksi sitä käytetään paljon myös välipaloissa, smoothieissa ja jälkiruoissa, joissa halutaan makeutta ilman raskasta oloa.
Tutkimuksissa mansikan sisältämiä yhdisteitä on yhdistetty muun muassa sydänterveyteen ja elimistön tulehdustilan hallintaan. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, ettei mikään yksittäinen ruoka tee ihmeitä. Mansikan vahvuus on enemmän siinä, että sitä on helppo syödä osana tavallista arkea.
C-vitamiini tekee mansikasta yllättävän terveellisen

Moni yllättyy siitä, kuinka paljon C-vitamiinia mansikka sisältää. Painoon suhteutettuna sitä voi olla jopa enemmän kuin appelsiinissa.
C-vitamiini tunnetaan erityisesti vastustuskyvystä, mutta sillä on muitakin tehtäviä. Se osallistuu muun muassa kollageenin muodostumiseen ja auttaa elimistöä hyödyntämään rautaa paremmin.
Mansikassa on lisäksi foolihappoa, kaliumia ja pieniä määriä muita vitamiineja ja kivennäisaineita. Vaikka mansikka ei yksinään ratkaise ravitsemusta, se tuo ruokavalioon paljon hyödyllisiä aineita helposti syötävässä muodossa.
Samalla mansikka on yksi niistä harvoista terveellisiksi mielletyistä ruoista, joita useimpien ei tarvitse opetella syömään. Sen suosio perustuu pitkälti siihen, että herkullinen maku tekee siitä lähes kaikkien suosikin.
Mitä mansikka tekee vatsalle?
Monen vatsalle mansikka sopii hyvin. Se sisältää kuitua ja runsaasti vettä, mikä voi tukea ruoansulatuksen normaalia toimintaa.
Kaikille mansikka ei kuitenkaan sovi täysin ongelmitta. Osa ihmisistä huomaa saavansa oireita erityisesti suurista määristä mansikkaa. Syynä voi olla esimerkiksi mansikan happamuus, pienet siemenet tai yksilöllinen herkkyys.
Joillakin mansikka voi aiheuttaa suun kirvelyä tai vatsan ärsytystä, vaikka varsinaisesta allergiasta ei olisikaan kyse. Erityisesti herkkävatsaiset voivat huomata oireita helpommin, jos mansikoita syö paljon kerralla.
Useimmille mansikka on kuitenkin melko hellävarainen vaihtoehto verrattuna moniin erittäin happamiin hedelmiin. Siksi sitä käytetään paljon myös lasten välipaloissa ja kesäisissä jälkiruoissa.
Voiko mansikoita syödä joka päivä?

Yleisesti ottaen voi. Mansikka sopii hyvin osaksi päivittäistä ruokavaliota, kun määrät pysyvät kohtuullisina ja kokonaisuus on monipuolinen.
Marjojen päivittäistä käyttöä pidetään yleensä hyvänä asiana, ja mansikka kuuluu tähän joukkoon hyvin luontevasti. Käytännössä moni syö mansikoita kesällä lähes päivittäin ilman ongelmia.
Arjessa mansikkaa lisätään esimerkiksi jogurtin, puuron, rahkan tai smoothien joukkoon. Pakastaminen taas tekee siitä helposti käytettävän myös talvella.
Jos mansikoita syö erittäin paljon, kannattaa muistaa kokonaisuus. Makeat mansikkajälkiruoat voivat sisältää paljon sokeria ja kermaa, vaikka itse mansikka on kevyt raaka-aine.
Mustikka ja mansikka täydentävät toisiaan
Kysymys siitä, kumpi on terveellisempi, mustikka vai mansikka, nousee esiin joka kesä. Selvää voittajaa on kuitenkin vaikea nimetä.
Mustikka tunnetaan erityisesti tummista antioksidanteistaan eli antosyaaneista. Mansikka taas sisältää paljon C-vitamiinia ja erilaisia polyfenoleja. Molemmissa on kuitua ja hyödyllisiä yhdisteitä, mutta hieman eri painotuksilla.
Käytännössä ravitsemusasiantuntijat puhuvat yleensä monipuolisuuden puolesta. Mitä useampia marjoja ruokavaliossa on sitä parempi.
Siksi mansikkaa ja mustikkaa ei ehkä kannata nähdä kilpailijoina lainkaan. Ne täydentävät toisiaan melko hyvin.
Mansikan kasvattaminen onnistuu myös kotona

Mansikka kuuluu niihin kasveihin, joita moni kokeilee kasvattaa ainakin kerran. Eikä ihme, sillä se onnistuu yllättävän helposti myös pienessä mittakaavassa.
Mansikka viihtyy aurinkoisella paikalla ja tarvitsee tasaista kastelua. Sitä voi kasvattaa avomaalla, kasvulavoissa tai jopa parvekkeella ruukuissa ja amppeleissa.
Taimien väliin kannattaa jättää riittävästi tilaa, jotta ilma kiertää eikä kosteus jää lehtien alle pitkäksi aikaa. Hyvä kasvupaikka tekee marjoista makeampia ja auttaa satoa kypsymään tasaisemmin.
Kotona kasvatetun mansikan suurin etu on usein tuoreus. Ero juuri poimitun ja pitkään kuljetetun mansikan välillä voi olla yllättävän suuri.
Naked-mansikkakakku on kesän näyttävin leivonnainen
Yksi viime vuosien suosituimmista kesäkakuista on ollut niin sanottu Naked Cake eli “nakukakku”. Nimitys tulee siitä, että kakun reunoja ei peitetä kokonaan paksulla kuorrutteella, vaan kerrokset jäävät näkyviin.
Mansikka sopii tähän tyyliin erityisen hyvin. Tuoreet marjat tekevät kakusta näyttävän ilman raskasta koristelua, ja lopputulos näyttää samaan aikaan rennolta ja juhlavalta.
Juuri siksi Naked-mansikkakakku näkyy kesällä niin usein valmistujaisissa, syntymäpäivillä ja mökkien kahvipöydissä.
Resepti: Naked-mansikkakakku

Ainekset
Kakkupohja
4 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ dl maitoa
50g voita sulatettuna
Täyte
4 dl kuohukermaa
250 g mascarponea
½ dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
noin 500 g tuoreita mansikoita
mustikoita tai muita marjoja oman maun mukaan
Kostutus
noin 1-1,5 dl maitoa tai mansikkamehua
Valmistus
Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne varovasti taikinaan. Lisää lopuksi maito ja sulatettu voi.
Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin 30–35 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä täysin.
Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon mascarpone, tomusokeri ja vaniljasokeri.
Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta kerrokset kevyesti ja levitä väliin täytettä sekä runsaasti pilkottuja mansikoita.
Koristele pinta tuoreilla mansikoilla ja halutessasi myös muilla marjoilla.
Kakku on parhaimmillaan jääkaappiviileänä.
Mansikka pysyy suosittuna syystä
Mansikan suosio ei selity pelkästään maulla. Se sopii aamupalaan, jälkiruokaan, leivontaan ja sellaisenaan syötäväksi. Se on yksi niistä raaka-aineista, joka onnistuu olemaan samaan aikaan helppo, terveellinen ja näyttävä.
Ehkä juuri siksi mansikka palaa joka kesä uudelleen ruokapöytiin ja resepteihin, vaikka uusia ruokatrendejä syntyy jatkuvasti. Se toimii yhtä hyvin yksinkertaisimmillaan suoraan rasiasta syötynä kuin näyttävässä juhlakakussa.
Harva kesäraaka-aine on yhtä tuttu mutta samalla niin monipuolinen.
Teksti: Mutsimedian toimitus, kuvat: Unsplash
Lähteet: Ruokavirasto, THL, Fineli, Terveyskirjasto, Martat
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!



