Matkustaminen tekee onnelliseksi – syy löytyy aivoista

Moni odottaa kesälomaa kuukausia. Kesälomamatkoja suunnitellaan pitkään ja hartaasti, lentoja vertaillaan, hotelleja tutkitaan ja lähtöpäivää lasketaan kalenterista. Matkoille on usein paljon odotuksia.

Kiinnostavaa on, ettei onnellisuus synny tutkimusten mukaan pelkästään itse matkasta, eikä siitä, kuinka kallis tai pitkä loma on.

Aivot muistavat matkasta lopulta yllättävän vähän. Tai tarkemmin sanottuna: ne muistavat hyvin valikoivasti.

Miksi juuri tietyt hetket jäävät mieleen?

Psykologit ja neurotieteilijät ovat jo pitkään tutkineet sitä, miksi jotkut matkat jäävät mieleen vuosiksi ja toiset unohtuvat lähes heti.

Yksi tunnetuimmista havainnoista liittyy niin sanottuun peak-end rule -ilmiöön eli huippu–loppu-sääntöön. Sen mukaan ihminen ei arvioi kokemuksiaan keskiarvon perusteella, vaan muistaa erityisesti kolme asiaa:

• kokemuksen alun
• voimakkaimman tai yllättävimmän hetken
• lopun

Juuri siksi kaikkein rakkaimmaksi lomamuistoksi ei usein jää luksushotelli tai kallis aktiviteetti. Muistiin voi painua paljon pienempi hetki: lämmin ilta uudessa kaupungissa, sattumalta löytynyt kiva ravintola, lapsen spontaani naurukohtaus tai näkymä, jota ei osannut odottaa.

Aivot rakastavat uusia kokemuksia

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi matkustaminen tuntuu niin hyvältä, liittyy aivojen tapaan käsitellä uusia kokemuksia.

Arki muuttuu helposti automaattiseksi. Samat reitit, samat ihmiset, samat työtehtävät ja samat aikataulut saavat aivot siirtymään energiansäästötilaan. Neurotieteessä tätä kutsutaan ennakoivaksi toiminnaksi: aivot tietävät jo valmiiksi, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Matkustaminen rikkoo tämän rytmin.

Kun ihminen saapuu uuteen paikkaan, aivot joutuvat yhtäkkiä hereille aivan eri tavalla. Uudet äänet, hajut, maisemat, kielet ja tilanteet aktivoivat tarkkaavaisuutta ja muistijärjestelmiä voimakkaasti. Siksi moni kokee matkalla olevansa “enemmän läsnä” kuin tavallisessa arjessa.

Tutkijoiden mukaan juuri tämä uutuuden tunne lisää myös dopamiinin tuotantoa. Dopamiini liittyy motivaatioon, kiinnostukseen ja mielihyvään. Toisin sanoen aivot palkitsevat meitä siitä, että tutkimme ympäristöä ja koemme uusia asioita.

Ehkä juuri siksi moni tuntee olevansa matkalla enemmän elossa.

Onnellisuus alkaa jo ennen matkaa

Yllättävää kyllä, tutkimusten mukaan matkustamisen onnellisuus ei ala vasta lentokoneessa tai hotellissa. Se alkaa paljon aikaisemmin.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että jo matkan odottaminen lisää hyvinvointia. Aivot alkavat rakentaa mielikuvia tulevasta kokemuksesta, ja tämä ennakointi voi lisätä mielihyvää jopa enemmän kuin itse matka.

Siksi ihmiset selaavat ravintoloita, katsovat hotellivideoita ja suunnittelevat lomaa kuukausia etukäteen. Kyse ei ole vain käytännön järjestelyistä. Aivot alkavat jo silloin elää tulevaa kokemusta.

Tämä selittää myös sen, miksi joskus lyhyenkin viikonloppumatkan odottaminen voi piristää arkea huomattavasti.

Matkan kesto ei ratkaise muistijälkeä

Moni ajattelee edelleen, että paras loma on mahdollisimman pitkä tai kallis. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue ajatusta täysin.

Ihmisen muisti ei nimittäin tallenna lomaa kuin videokamera. Sen sijaan aivot rakentavat matkasta jälkikäteen tarinan, jossa tietyt hetket korostuvat ja suuri osa yksityiskohdista unohtuu.

Juuri siksi viikon täydellinen rantaloma voi myöhemmin tuntua muistissa lähes samalta kuin kahden viikon loma. Aivot eivät arvioi kokemusta tuntimäärinä.

Sen sijaan mieleen jäävät:

• ensimmäinen tunne uudessa paikassa
• jokin voimakas tai yllättävä hetki
• tunnelma matkan lopussa

Siksi joskus yhden illan kokemus voi jäädä mieleen voimakkaammin kuin kokonainen viikko.

Pienet yllätykset jäävät mieleen paremmin kuin täydellisyys

Yksi kiinnostavimmista havainnoista matkailututkimuksessa liittyy yllätyksiin.

Ihmiset kuvittelevat usein muistavansa parhaiten kaikkein näyttävimmät asiat: luksushotellit, täydelliset maisemat tai tarkasti suunnitellut elämykset. Todellisuudessa vahvimmat muistot syntyvät usein pienistä odottamattomista hetkistä.

Syy liittyy siihen, että yllätys aktivoi aivojen muistijärjestelmiä erityisen tehokkaasti. Kun jotain tapahtuu ennakoimattomasti, aivot tulkitsevat tilanteen tärkeäksi ja tallentavat sen vahvemmin.

Tämän vuoksi täydellisyyden tavoittelu voi joskus jopa heikentää matkakokemusta. Kun jokainen hetki on aikataulutettu, yllätyksille jää vähemmän tilaa.

Liian täyteen ahdettu loma voi väsyttää

Moni haluaa saada lomastaan kaiken irti. Päivät täyttyvät nähtävyyksistä, aktiviteeteista ja suunnitelmista niin tehokkaasti, että lopulta matkasta tulee lähes suoritus.

Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että jatkuva kiire heikentää kykyä nauttia kokemuksista. Jos hermosto pysyy koko ajan ylivirittyneenä, aivot eivät ehdi kunnolla käsitellä uusia kokemuksia tai tallentaa niitä muistiin samalla tavalla.

Siksi kaikkein onnellisimmat matkat eivät välttämättä ole niitä, joissa tehdään eniten. Usein mieleen jäävät juuri ne hetket, jolloin ei ollut kiire mihinkään.

Lapsiperheiden matkoissa muistot syntyvät eri tavalla kuin aikuiset kuvittelevat

Moni vanhempi stressaa lomalla siitä, ovatko lapset varmasti tarpeeksi onnellisia tai muistavatko he matkan “oikealla tavalla”.

Tutkimusten mukaan lapset eivät kuitenkaan yleensä muista matkasta samoja asioita kuin aikuiset.

Aikuinen saattaa käyttää valtavasti energiaa täydellisen hotellin tai nähtävyyden suunnitteluun. Lapsen mieleen saattaa kuitenkin parhaiten jäädä vaikka hotellin hauska hissi, yhteinen vitsi automatkalla tai vaikka sisaruksen kokema matkapahoinvointi lentomatkalla.

Tämä voi olla vanhemmille yllättävän vapauttava ajatus. Täydellisen loman sijaan tärkeämpää voi olla tunne siitä, että oltiin yhdessä ilman jatkuvaa kiirettä.

Matkan loppu vaikuttaa yllättävän paljon koko muistoon

Huippu–loppu-säännön ehkä kiinnostavin osa liittyy siihen, kuinka voimakkaasti matkan loppu vaikuttaa koko kokemuksen muistamiseen.

Jos loman viimeiset päivät ovat pelkkää stressiä, kiirettä ja pakkaamista, ne voivat värittää koko matkan muistikuvaa enemmän kuin moni tajuaa.

Siksi psykologit suosittelevat usein jättämään matkan loppuun hieman väljyyttä. Viimeisen päivän ei tarvitse olla täynnä ohjelmaa. Joskus kaikkein paras päätös on rauhallinen ilta, hyvä ruoka tai kiireetön kävely ennen kotiinpaluuta.

Aivot rakentavat jälkikäteen kokonaiskuvan lomasta juuri lopun tunnelman kautta yllättävän voimakkaasti.

Parhaat matkat eivät aina näytä täydellisiltä somessa

Sosiaalinen media on muuttanut myös tapaamme matkustaa. Moni suunnittelee lomaa nykyään ainakin osittain sen kautta, miltä se näyttää kuvissa.

Tutkimusten mukaan jatkuva kuvaaminen ja kokemusten dokumentointi voivat kuitenkin joskus heikentää läsnäolon tunnetta. Jos ihminen tarkastelee kokemusta koko ajan “ulkopuolelta”, osa hetkestä jää kokematta aidosti.

Siksi kaikkein merkityksellisimmät muistot syntyvät usein tilanteissa, joita ei ehditty edes kuvata. Ne ovat hetkiä, joissa ihminen unohtaa hetkeksi puhelimen kokonaan.

Näin suunnittelet matkan, joka jää oikeasti mieleen

Tutkimusten perusteella kaikkein vahvimmat muistijäljet syntyvät usein silloin, kun matkassa on:

• jotakin uutta
• tilaa yllätyksille
• tarpeeksi rauhallisia hetkiä
• yhdessäoloa ilman jatkuvaa kiirettä
• hyvä ja kiireetön lopetus

Siksi onnistunut loma ei välttämättä ole se, jossa tehdään eniten. Usein paras matka on se, jossa aivot ehtivät oikeasti tuntea olevansa poissa arjesta.

Teksti ja kuvat: Mutsimedian toimitus & Unsplash

Lähteet: National Geographic Travel, Journal of Consumer Research, Psychology Today

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!