Ensitreffit alttarilla -parin arki helpottui rankan raskauden ja vauvavuoden jälkeen: ”Se oli sumua vaan”
Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa avioituneet Henna Nikkola ja Sami Lahtinen elävät perhearkea Sipoossa. Raskausajan hyperemeesi sai Hennan kyseenalaistamaan, haluaako hän lisää lapsia. Vauvavuosi oli onnellinen, mutta samalla raskas.
Filosofian maisteriksi valmistunut Henna Nikkola kertoo, että on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Veroasiantuntijana työskentelevä Sami Lahtinen puolestaan oli avoin vanhemmuudelle, jos sopiva kumppani löytyisi. Pari tuli tutuksi MTV:n Ensitreffit alttarilla -ohjelman kahdeksannelta kaudelta.
– Menimme naimisiin vuonna 2021 ja juttelimme jo saman vuoden puolella, että haluamme yhdessä lapsia. Seuraavana vuonna tuntui, että olin valmis perhe-elämään. Sami alkuun himmaili, mikä oli hyvä, muistelee Henna Mutsimedialle.
Henna ja Sami päättivät, että lapsi olisi tervetullut. He ajattelivat, että raskautumisessa voisi mennä pitkään. Elämä yllätti iloisesti, sillä Henna huomasi nopeasti odottavansa lasta. Sami oli kuuntelemassa musiikkia keikalla ja sai kuulla suuren uutisen kotiuduttuaan myöhään illalla.
– Voin sanoa, että menin shokkiin. En osannut asennoitua, että raskaus alkaisi niin nopeasti. Olin laskelmoinut esimerkiksi, että Henna ehtisi hoitaa opinnot loppuun. En tainnut nukkua sinä yönä ollenkaan ja mietin esimerkiksi raha-asioita. Olin todella onnellinen raskaudesta, mutta samalla aloin stressaamaan asioista eri tavalla kuin aiemmin, Sami kertoo.
Hyperemeesi vei toimintakyvyn
Ikävä kyllä raskaus pysäytti Hennan arjen täysin. Hän kärsi hyperemeesistä, raskausajan vakavasta pahoinvoinnista. Yksinomaan syöminen ja suihkussa käyminen olivat työn takana.
– Lähinnä makasin sängyssä raskauden puoliväliin asti ja taistelin hetki hetkeltä. Mietin, miten jaksan tämän ja mielessäni kävi, jaksanko ja kestänkö. Se oli surullista, Henna sanoo.
Raskauden edetessä Hennan vointi hieman koheni. Hän valmistui Helsingin yliopistosta ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden ohjelmasta viimeisillään raskaana. Voimakas pahoinvointi varjosti elämää kuitenkin synnytykseen asti.
– Raskausaika oli pettymys ja siihen liittyi paljon katkeria fiiliksiä. Toivoin, että kohdalleni olisi osunut hyvä raskaus, mutta sitten kävi näin. Kokemus vaikutti siihen, miten suhtaudun ajatukseen toisesta lapsesta.
– Se oli myös Samille raskasta, kun hän näki minun kärsivän. Hän otti enemmän vastuuta kotitöistä ja yritti tsempata. Mikään ei kuitenkaan auttanut, sillä halusin paremman olon ja sitä kukaan ei voinut antaa.
Läheisten tuki antoi voimaa
Synnytys kesti kokonaisuudessaan puolitoista vuorokautta. Henna ja Sami muistelevat hymyssä suin hetkeä, kun vauva oli juuri syntymässä. Kätilö antoi luvan ponnistaa ja Sami nukkui vielä synnytyssalin sohvalla.
– Minut herätettiin, kun ponnistusvaihe oli alkamassa, enkä tajunnut, mitä oli tapahtumassa. Olin kolmen päivän aikana nukkunut pari tuntia, ja univaje teki temput. Oli koskettava hetki, kun saimme ensimmäistä kertaa pojan syliin, Sami muistelee.
– Sisäistit viime hetkellä, että nyt kannattaa olla läsnä, jos haluat olla vastaanottamassa lapsen, Henna lisää huvittuneena.
Erityisesti ensimmäiset kuukaudet vauva-arjessa olivat raskaita. Vaikea raskaus ja synnytyksestä toipuminen fyysisesti vaikuttivat Hennan jaksamiseen. Vaikka vanhemmuus tuo mukanaan valtavasti onnea ja rakkautta, on Hennasta tärkeää, että myös vaikeista tunteista saa puhua avoimesti.
– Kaikki oli uutta, ja voimavarani olivat vähissä. Olemme Samin kanssa herkkiä ja vauvan itku meni ihon alle. On raskasta, kun on väsynyt ja haluaisi levätä, mutta samalla vauvan tarpeet on täytettävä ja niin toki myös haluaa tehdä, Henna kertoo.
– Opettelen yhä, etten voi olla koko ajan sataprosenttisesti läsnä lapsen kanssa ja se on okei. Jos annan itsestäni kaiken jatkuvasti, väsyn ja se huokuu lapseen. On tärkeää osata säädellä energioitaan ja voimavarojaan.
Univaje hankaloitti elämää erityisesti ensimmäisinä kuukausina, Sami lisää.
– Se oli sumua vaan. Milo nukkui alkuun noin 45 minuutin pätkissä yöllä. Naureskelin jossain vaiheessa, etten edes tiennyt, mitä olin edeltävänä päivänä tehnyt töissä. Olin aivan pihalla univajeen takia, hän sanoo.
Perhe sai tukea muun muassa unihaasteisiin neuvolan perhetyöstä. Ystävät, myönteinen elämänasenne ja päivittäiset pienet, ihanat hetket Milon kanssa auttoivat jaksamaan raskaampinakin aikoina. Hennasta oli mukavaa jutella myös naapurin kanssa, joka oli kokenut hyperemeesin. Merkittävänä apuna ja tukena arjessa ovat myös Hennan vanhemmat, jotka asuvat perheen lähellä.
– Läheisten tuki on antanut lämpöä, voimaa ja turvaa. He ovat auttaneet ymmärtämään, ettemme ole yksin.
Nykyään perheessä nukutaan kokonaisia öitä, ja lapsiarki on helpottunut alkuajoista. Yhdessä perheen kanssa vietetty aika on tärkeintä elämässä.
– On upeaa seurata, kun Milo oppii uusia asioita. Mieleen on jäänyt erityisesti, kun hän alkoi höpöttelemään, konttaamaan ja sitten kävelemään, Sami tuumaa.
– Parhaita ovat ne hetket, kun olemme yhdessä läsnä. Olemme kovia pelleilemään ja höpsöttelemään, sanoo Henna.
Pieniä hetkiä myös parisuhteelle
Henna ja Sami ovat yksimielisiä siitä, että parisuhteen huoltaminen pienen lapsen vanhempina vaatii työtä.
– Parisuhteen hyvä meininki ei toteudu itsestään. Täytyy olla halu järjestää yhteistä aikaa ja aikatauluttaa arkea niin, että se on mahdollista, Henna kertoo.
– Pienen lapsen kanssa se on sellaista, että periaatteessa olemme yhdessä, mutta teemme usein eri asioita. Toinen esimerkiksi hoitaa poikaa, kun toinen siivoaa tai laittaa ruokaa, tuumaa Sami.
Henna ja Sami tietävät, että parisuhdetta voi huoltaa myös kotona eivätkä he kaipaa sen suurempia yhteisiä aktiviteetteja.
– En koe, että olisi tärkeää käydä treffeillä. Uskon suhteellemme olevan hyväksi, että järjestämme pieniä arjen hetkiä, jolloin olemme lähekkäin ja juttelemme. Voimme esimerkiksi katsoa yhdessä telkkaria Milon nukkuessa tai makoilla sängyssä, kuvailee Henna.
Tulevaisuuden unelmia
Pari haaveilee muuttavansa kerrostalosta esimerkiksi omakotitaloon. Toiveissa ovat nykyistä suuremmat asuinneliöt ja oma piha. Ennen sitä arki tulee muuttumaan, kun Milo aloittaa päivähoidon ja Henna alkaa etsimään töitä.
– Toivon löytäväni mieluisan oman alani osa-aikatyön. Perhe-elämä ja tasapainoinen arki tulevat kuitenkin olemaan ykkösprioriteetteja myös jatkossa, hän sanoo.
– Aika näyttää, saammeko toisen lapsen vai emme. Haluaisin Milolle sisaruksen, mutta vaikea raskaus on niin tuoreessa muistissa, etten ole valmis. Eihän sitä tiedä, millainen toinen raskaus olisi. Se voisi pahimmillaan kuitenkin olla yhtä raskas kuin ensimmäinen ja siihen en ole vielä valmis uudestaan. En unelmoi suurista muutoksista, tavallinen perhearki on parasta.
Ensitreffit alttarilla -ohjelman kahdeksas kausi, jolla Henna ja Sami olivat mukana, on katsottavissa MTV Katsomossa. Käynnissä oleva 11. kausi pyörii MTV Katsomossa ja uusin jakso esitetään MTV3-kanavalla tiistaisin klo 21.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuvat: MTV